17.1.2016

Ketjureaktio

Otsikko viittaa mahtavaan eTwinning-projektiin, johon kouluni osallistuu jo viidettä kertaa, European Chain Reaction. Mutta kyllä se sopii tähän eTwinnaamiseen muutenkin. Usein käy niin, että joku opettaja koululta innostuu toteuttamaan projektin ja sitten hyvässä lykyssä alkaa ketjureaktio: joko hän itse osallistuu oppilaineen toiseenkin projektiin tai sitten kolleegat tai muiden luokkien oppilaat ympärillä kiinnostuvat ja lähtevät mukaan.

Opettajan työ on vaativaa ja uusien työtapojen ottaminen mukaan siihen voi joskus tuntua rankalta. Onkin aina hienoa, jos saa tukea sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat jo omaksuneet jonkin asian itse. Tämä pätee selvästi vaikkapa tietotekniikan käyttöönottoon. Koulutuksille on tarvetta ja kysyntää koko ajan, ainakin minun ympäristössäni.

Myös eTwinning-projektien liikkeellepanemisessa tuki on hyväksi, vaikka kyllä näistä kuvioista saa itsenäisestikin selvää. eTwinningin nettisivuilta löytyy hurjasti tietoa, haluat sitten mieluummin lukea tekstiä tai katsoa videoita.

Opetussuunnitelmaa toteuttavan opettajan on löydettävä keinoja monessa kohdassa mainittavan kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamiseksi. eTwinning on siihen helppo ratkaisu. Onhan koko järjestelmä levinnyt ketjureaktiona läpi Euroopan jo kymmenen vuoden ajan ja kasvaa edelleen sekä opettaja- että projektimäärältään.

Itselläni on takana jo nelisenkymmentä eTwinning-projektia, lyhyitä ja pitkiä, helppoja ja vaativia. Niin innostunut olen tästä! Näen selvästi myös sen, miten paljon oppilaat saavat.

Kuten alussa mainitsin, olemme jo viidettä kertaa mukana tässä ketjureaktioprojektissa. Kaksi kertaa sen ovat tehneet toisen luokan oppilaat, neljä kertaa minun oppilaani. Kuudesluokkalaiseni suunnittelivat ja toteuttivat sitä jo siis rutiinilla ja viitosillakin oli kokemusta viime vuodesta.

Oli jälleen hienoa nähdä se innostus ja paneutuminen, millä oppilaat ryhtyivät työhön. Ideoita lenteli ja itse rakentaminen sujui hyvässä yhteistyössä. Maalarinteippiä, sinitarraa ja puuvillalankaa kului.

Minä jouduin osaamiseni äärirajoille editoimisessa, kun lasten käsikirjoituksen mukaisesti yritin saada oppilaat hyppäämään tietokoneeseen ja robotin siirtymään tietokonepelistä luokkaan. Vihreä lakana toimi vähän ryppyisenä taustana iPadin GreenScreen-sovellukselle...

Itse ketjureaktion kuvaaminen oli siihen verrattuna aika helppoa. Mutta taas opin uutta, mikä tuntuu parinkymmenen opettajana vietetyn vuoden jälkeen hienolta. Mukana tässä projektissa on muuten maita myös eTwinningPlus-alueelta ja jopa Israel!

Jos innostut suunnittelemaan eTwinning-projektia, älä epäröi ottaa yhteyttä meihin eTwinning-lähettiläisiin! Autamme mielellämme!

Tässä vielä tämän vuoden ketjureaktiomme!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti